Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 19.05.2026/Pykälä 40

Kasvun ja oppimisen lautakunta 19.05.2026 § 40  

64/02.02.02/2025  

Valmistelija: kasvun ja oppimisen johtaja Anne Lahtivirta, p. 044 4806048

Suonenjoen kaupunginvaltuusto on 15.12.2025/§94 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2026 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2026-2028. Toimialat ja niiden luottamustoimielimet vastaavat käyttösuunnitelman seurannasta.

Kasvun ja oppimisen palveluiden toteumaprosentti ajalla 1.1.-31.3.2026 on 23,7% (23,9). Toimintatuotot  ovat 43,0% (38,1) ja toimintakulut 25,2% (25,0).

(Sulkeissa on vuoden 2025 vastaava vertailuluku.)

Varhaiskasvatuksen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on arvioitu suhteessa asetettuihin painopisteisiin.

Suonenjokelaisten yritysten toimintaedellytysten ja työllisyyden vahvistamisen osalta yrittäjyyskasvatus on ollut keskeinen painopiste varhaiskasvatuksen toiminnassa. Erityisesti lasten matemaattisen ajattelun vahvistamiseen on kiinnitetty huomiota osana arjen pedagogiikkaa. Lasten osallistuminen ja vaikuttaminen omaan toimintaansa toteutuu ikätaso huomioiden. Sen sijaan vastavuoroinen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa ei ole vielä toteutunut varhaiskasvatuksessa.

Asukkaiden hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteessa on edistetty arjen liikunnan lisäämistä jalkauttamalla vuoden 2025 liikuntahankkeen koulutuksissa saatua osaamista päivittäiseen toimintaan. Lasten kaveri- ja tunnetaitojen kehittämistä toteutetaan jatkuvasti yksilölliset tarpeet huomioiden. Tarvittaessa perheitä ohjataan hyvinvointialueen palveluiden piiriin. Kiusaamisen ehkäisy on osa jatkuvaa toimintaa, ja sitä toteutetaan muun muassa Pisara -puuttumisen mallin avulla.

Kaupunkikonsernin toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiseen liittyvä tavoite yhteistyörakenteiden vahvistamisesta ei ole vielä toteutunut toivotulla tavalla. Toimialojen välinen yhteistyö ja sektorimaisesta toimintatavasta luopuminen ovat edelleen kehittämiskohteita.

Vuodelle 2026 ei ole varhaiskasvatuksessa erillisiä hankkeita.

Perusopetuksessa suonenjokelaisten yritysten toimintaedellytysten ja työllisyyden vahvistamisen osalta on toteutettu yrittäjyyskasvatusta suunnitelmallisesti. Sopimus TATin kanssa on tehty, ja 6. ja 9. vuosiluokkien oppilaat ovat osallistuneet Yrityskylä-toimintaan sekä siihen liittyviin oppitunteihin. Työelämään tutustumisjaksot on järjestetty vuosiluokilla 6–9. Lisäksi yhtenäiskoulun rehtori ja opinto-ohjaaja ovat osallistuneet Suonenjoen yrittäjyyskasvatustiimin toimintaan.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen osalta luokanohjaajan tunnit ovat toteutuneet säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Tunne-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja on käsitelty opetuksessa ja luokanohjaajan tunneilla kuukausittain vaihtuvien teemojen mukaisesti. Oppilaiden osallisuutta on vahvistettu muun muassa ruokaraadin säännöllisellä toiminnalla.

Uimataidon opetuksen vahvistamiseen tähtäävä hanke on käynnistynyt vuoden aikana. Yhteisöllinen oppilashuolto on toteutunut suunnitelman mukaisesti, ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely on toteutettu. Oppilaskuntatoiminta on ollut aktiivista ja suunnitelmallista, ja kerhotoimintaa on järjestetty sekä koulun omana toimintana että yhteistyössä Harrastamisen Suomen mallin kanssa. Kerhoihin on osallistuttu aktiivisesti. Lisäksi Verso-toiminta on toteutunut hyvin ja tunnetaitojen opetus on ollut osa kaikkien luokkien toimintaa.

Kaupunkikonsernin toimintatapojen ja rakenteiden uudistamisen sekä tehokkuuden lisäämisen osalta yhteistyö liikunta- ja nuorisotoimen kanssa on tiivistynyt, ja yhteisiä toimintoja suunnitellaan tulevalle lukuvuodelle. Myös yhteistyö teknisen toimen kanssa on ollut tiivistä erityisesti koulun tiloihin ja olosuhteisiin liittyvissä asioissa, kuten liikuntasalin rakentamisessa, kuulutusjärjestelmän suunnittelussa sekä ilkivallan ehkäisyyn liittyvissä toimenpiteissä. Koulun toiminnasta on viestitty aktiivisesti, ja toimintaa on tehty näkyväksi muun muassa jakamalla sisältöä kaupungin sosiaalisen median kanavissa.

Lukiokoulutuksen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa aktiivisen ja osallistuvan nuoren hyvinvoinnin lisäämisen sekä lukio-opintojen läpäisyn osalta keskeisenä painopisteenä on ollut yhteisöllisyyden ja hyvän vuorovaikutuksen vahvistaminen. Näihin on kiinnitetty huomiota opetuksessa opiskelumenetelmien valinnalla, yhteisissä tapahtumissa sekä erilaisissa hankkeissa. Opiskelijakunnalla on ollut merkittävä rooli lukion toiminnassa, ja opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti sekä tapahtumien järjestämiseen että koulun käytänteiden suunnitteluun.

Opiskelijoiden tuen vahvistamisessa lukion tuen hankkeen kautta on lisätty tukiopetusta, vahvistettu erityisopettajan resurssia sekä tiivistetty moniammatillista yhteistyötä. Uudistetut poissaolo- ja opintokäytänteet ovat mahdollistaneet varhaisemman puuttumisen opiskelun haasteisiin, ja yksilöllisten moniammatillisten opiskelijapalaverien määrä on lisääntynyt selvästi. Hyvinvointihankkeen kautta opiskelijoille on voitu tarjota hyvinvointivalmentajan osaamista sekä järjestää yhteisiä hyvinvointitapahtumia.

Kansainvälisyyttä on edistetty aktiivisesti Erasmus- ja Nordplus-hankkeiden kautta, jotka ovat tarjonneet opiskelijoille kokemuksia kansainvälisyydestä ja erilaisuuden kohtaamisesta. Kansainvälisten FF-opiskelijoiden hyvinvointia on tuettu heille kohdennetuin toimenpitein yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa. Terveydenhoitaja, kuraattori ja erityisopettaja ovat tavanneet henkilökohtaisesti kaikki uudet kansainväliset opiskelijat yhteydenottokynnyksen madaltamiseksi.

Lukiotoiminnan näkyvyyttä ja markkinointia on vahvistettu suunnitelmallisesti. Yhteistyötä yläkoulun kanssa on jatkettu, ja se on näkynyt hyvänä tuloksena yhteishaussa. Markkinointia on kohdennettu myös Kuopion alueelle muun muassa tutor-opiskelijoiden ja rehtorin vierailujen sekä toisen asteen yhteistyön kautta. Tämä on lisännyt kiinnostusta Suonenjoen lukioon myös kuopiolaisten hakijoiden keskuudessa. Lisäksi sosiaalisen median viestintä on ollut aktiivista ja opiskelijalähtöistä, ja siinä on korostettu erityisesti lukion kansainvälistä toimintaa sekä yhteisöllisiä tapahtumia.

TUVA-koulutukse keskeisenä tavoitteena on ollut yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen sekä opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin. Arjen taitojen ja päivärytmin opettelu ovat olleet tärkeässä roolissa opintojen aikana. Pienryhmässä opiskelu on mahdollistanut turvallisen oppimisympäristön, jossa opiskelijoiden yksilölliset tarpeet on voitu huomioida.

Toiminnan näkyvyyttä ja viestintää on vahvistettu aktiivisin toimenpitein. TUVA-opettaja on esitellyt koulutusta alueen yhdeksäsluokkalaisille, mikä on lisännyt tietoisuutta koulutusmahdollisuudesta. Lisäksi yhteistyö ja yhteydenpito yhteistyökuntiin on ollut säännöllistä ja toimivaa. Yhteistyötä on toteutettu TUVA-opettajan ja ohjaajan käynnein sekä Teams-tapaamisten avulla johtavien viranhaltijoiden kesken.

Kasvun ja oppimisen toimialan käyttötalouden toteumaraportti ajalta 1.1.-31.3.2026 on liitteenä. Yksikkökohtaiset raportit ovat lautakunnan kokouksen 19.5.2026 Teams-kansiossa ”Muu oheismateriaali”.

Ehdotus

Päätös