Dynasty tietopalvelu Haku RSS Suonenjoen kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://www.suonenjoki.info:80/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://www.suonenjoki.info:80/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 23.05.2022/Pykälä 108

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

Suonenjoen kaupungin lausunto Kuopion kaupunkiseutusuunnitelman 2030+ luonnoksesta

 

Kaupunginhallitus 23.05.2022 § 108  

579/00.04.00/2021  

 

Valmistelijat: kaavoittaja Timo Kortelainen, p. 040 728 7827 ja kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, p. 044 758 1403

 

Lausuntopyynnöt on kohdistettu soveltuvin osin samoille osallistahoille, joita on kuultu myös kaupunkiseutusuunnitelman kanssa samaan aikaan valmisteilla olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 2. vaiheen laadinnassa.

 

Kaupunkiseutusuunnitelmaluonnos tausta-aineistoineen on nähtävillä Maptionnaire-sivustolla sähköisesti osoitteessa https://new.maptionnaire.com/g/3d233eoa3l74 .

 

Taustaa

Kaupunkiseutusuunnitelman laatimisessa on neljä päävaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin muuttuvaa toimintaympäristöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, toisessa vaiheessa kaupunkiseudulle laadittiin kolme erilaista tulevaisuuskuvaa (skenaariota), jotka erosivat toisistaan maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteiden osalta. Skenaarioiden vaikutusten arviointiin perustuen laadittiin ns. linjaratkaisuehdotus. Linjaratkaisuehdotuksesta saatujen kuntien lausuntojen perusteella jatkotyötä ohjaavaksi kehittämisperiaatteeksi päädyttiin esittämään skenaarioista 1 ja 2 (runkobussimalli ja raideliikennemalli) muodostettua yhdistelmää.

 

Kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen on kevään aikana edennyt kolmanteen vaiheeseen, jossa skenaariotarkastelun ja lausuntojen pohjalta määriteltiin kaupunkiseutusuunnittelua ohjaavat periaatteet ja laadittiin kaupunkiseutusuunnitelmaluonnos. Luonnos on laadittu lähtökohtaisesti siten, että se tukee MAL-sopimuksen kärkitavoitteiden saavuttamista; edistää vähähiilisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän kehittämistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

 

Kuvaus esitetystä luonnoksesta

Suunnitelmaratkaisun mitoituksen lähtökohtana on 18 200 asukkaan ja 7 000 työpaikan lisäys (nettokasvu) suunnittelualueen keskuksiin vuoteen 2035 mennessä. Kasvutavoite keskuksiin on hieman korkeampi (+1 400 asukasta) kuin linjaratkaisuehdotuksessa. Kaupunkiseutusuunnitelmassa kasvuodotus perustuu keskusten kasvuun etenkin Kuopion ja Siilinjärven kuntien alueella. Kaupunkiseutusuunnitelmassa on varauduttu siihen, että lähes 90% kasvusta sijoittuu Kuopion ja Siilinjärven keskustojen ja keskeisten taajamien muodostamalle ydinkaupunkialueelle. Muissakin kunnissa oletuksena on, että keskustaajamat kasvavat, vaikka koko kunnan väestömäärä vähenisi. Kasvutavoite on linjassa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan ja Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 2. vaiheen kanssa (ve 2: Rohkea kasvaja).

 

Kuntien suunnitellut kasvualueet sijoittuvat pääsääntöisesti nykyisiin keskuksiin ja niiden lähialueille (noin 2,5 - 3 km vyöhyke). Eniten vaikuttavuutta on tiheimmin asutetun Kuopion ja Siilinjärven muodostaman ydinkaupunkialueen maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla.

 

Kaupunkiseutusuunnitelman eräänä jatkotoimenpiteenä on ehdotettu tarkemman kaupunkirakennesuunnitelman ja siihen kytkeytyvän runkobussiselvityksen laatimista ydinalueille. Olennaista on myös jatkotyönä selvittää, miten yhdyskuntarakenteen kehittymistä hallitaan nykyisillä kaupungin läheisillä maaseutualueilla, joiden vetovoima ja kasvupotentiaali perustuvat osittain hyvään saavutettavuuteen henkilöautolla.

 

Kaupunkiseutusuunnitelmaluonnoksessa on keskusten ja niiden kasvualueiden lisäksi tarkasteltu kaupunkiseudun viherrakenteen kokonaisuutta ja nykytilaa erityisesti monimuotoisuuden ja verkoston ekologisen kytkeytyneisyyden näkökulmasta. Lisäksi on huomioitu voimassa olevien maakuntakaavojen luonnon arvoalueita, retkeilyä, virkistystä ja ulkoilua koskevat aluevaraukset ja yhteystarpeet. Luonnoksen vaikutukset on arvioitu hyödyntäen skenaariovaiheessa laadittua vaikutustarkastelua.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Suunnittelua on tehty osallistavin menetelmin pyrkien sitouttavaan prosessiin ja lopputulokseen. Työn kuluessa vuorovaikutus on pyritty hoitamaan laajasti ja tehokkaasti kahden rinnakkain laadittavan seudullisen strategisen tason suunnitelman (KSS /LJS) yhteisillä työryhmäkokouksilla ja työpajoilla. Luonnosvaiheessa pidettiin lisäksi kolme kuntaparityöpajaa (Kuopio-Siilinjärvi; Suonenjoki-Lapinlahti; Leppävirta-Tuusniemi) sekä Kuopion maaseutualueita käsittelevä työpaja, joissa käsiteltiin seuraavia teemoja: keskus- ja palveluverkko; keskusten nettokasvu ja sen jakautuminen eri alueille; asuminen ja työpaikat; viherverkko sekä kunnan identiteetti- ja vetovoimatekijät matkailun ja virkistyksen näkökulmasta.

 

Liikennejärjestelmäsuunnittelua ohjaa seudun LJ-työryhmä, mutta joukkoliikenteen nykytilaa ja kehittämistarpeita sivuttiin myös työpajoissa. Työpajojen tulokset on huomioitu kaupunkiseutusuunnitelmaluonnoksen laatimisessa.

 

Luonnosta on esitelty sopimuskuntien päättäjille, seudullisten työryhmien jäsenille, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Savon liiton sekä elinkeinoelämän edustajille (kauppakamari, yrittäjäjärjestöt) esittely- ja keskustelutilaisuudessa, joka järjestettiin 26.4.2022.

 

Jatkotoimet

Kaupunkiseutusuunnitelma viimeisteillään lausuntokierroksen ja työryhmiltä saadun palautteen perusteella (= prosessin neljäs eli viimeinen työvaihe). Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamisen tueksi määritellään priorisoidut yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimenpiteet. Kaupunkiseutusuunnitelma tulee olemaan MAL-sopimuskuntien muodostama yhteinen tahtotila alueen kehittämiseksi. Suunnitelma hyväksytään erikseen kunkin osallistujakunnan valtuustossa syksyllä 2022.

 

Liitteenä lausuntopyyntö.

 

Ehdotus Kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Kasvutavoite vuoteen 2035 on Suonenjoen osalta optimistisen realistinen ja sen suuntaaminen pääkeskuksen alueelle on tarkoituksenmukaista olevan infran ja joukkoliikenteen palvelujen hyödyntämisen näkökulmasta.

Suunnitelmassa ei ole osoitettu Suonenjoen ja naapurikuntien Kuopion ja Leppävirran raja-alueille sellaisia yhteisiä uusia toimintoja, jotka edellyttäisivät yhteistä konkreettista maankäytön suunnittelua. Näin ollen Suonenjoen liittymäpinnat naapurikuntiin ja ydinkaupunkialueeseen ovat liikenneyhteydet sekä seudullinen retkeilyreitti.

Suonenjoen taajaman maankäyttö tukee sekä lähiraideliikenteen, että seutulinjojen kehittämistä. Lempyyn kylä on sivussa ajatellusta seutureitistä (9-tie), mutta liityntäpysäköinnin parantaminen 9-tien varressa, edesauttaisi linja-auton käyttöä kylällä asuvien näkökulmasta. Kasvualueet eli asuin- ja työpaikka-alueet on sisällytetty suunnitelmaan yleiskaavan ja eri yhteyksissä tuotujen näkemysten mukaisina.
Vaikka suunnittelun tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta, on hyvä tunnistaa ja tunnustaa laajan ja harvaan asutun maaseutualueen asettamat rajoitteet esim. yksityisautoilun vähentämiseen. Näillä alueilla ei voida saavuttaa tiiviin kaupunkirakenteen tasoista yhdyskuntatehokkuutta.

Suunnitteluperiaatteissa ja ehdotetuissa jatkotoimenpiteissä ei tule esittää jyrkkiä rajoitteita kylä- ja maaseutualueiden rakentamiselle, varsinkin, kun se esim. Suonenjoen osalla on tällä hetkellä yksitäisiä uusia asuinrakennuksia per vuosi.

Suunnitelmaluonnos on tilanteen toteava. Siinä on kerrottu MAL-sopimuksen keskeiset kehittämiskohteet, esitetyt suunnitteluperiaatteet tukevat pääosin MAL-sopimusta.

Näkemyksemme jatkotoimenpiteistä

Suonenjoen kannalta kehittämistä kaipaavia asioita ovat joukkoliikenteen kehittäminen ns. pääreiteillä ja taajaman ulkopuolisten maaseutualueiden liityntä- ja palveluliikenteen kehittäminen. Paremmat taajamajunayhteydet Kuopion suuntaan helpottaisivat merkittävästi työssäkäynti-, opiskelu- ja muuta asiointiliikennettä.

Asuntotuotannossa on syytä kehittää aluevarausten lisäksi myös asuntotuotannon sisältöä. Nykyistä edullisemman asuntotuotannon kehittäminen palvelisi työvoiman pysymistä ja houkuttelisi myös uusia asukkaita muihinkin kuntiin kuin ydinkaupunkialueelle Kuopioon ja Siilinjärvelle. 

Kaupunkiseudun yhteinen karttapalvelu on kehittämisen arvoinen asia. Ennen siihen ryhtymistä on hyvä katsoa, millaisia käytäntöjä käynnissä olevista ympäristöministeriön Ryhti-hankkeesta ja Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYTJ) kehittämishankkeesta seuraa valtakunnalliselle tasolle.

 

Päätös Korjattiin teknisesti otsikon "kaupunkisuunnitelmasta" muotoon "kaupunkiseutusuunnitelman".

Ehdotus hyväksyttiin.

Kaavoittaja Timo Kortelainen poistui kokouksesta klo 16.44 asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen.

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa