Kaupunginhallitus
Esityslista 05.10.2026/Asianro 175

Kaupunginhallitus 05.10.2026    

291/00.04.01/2026  

Valmistelija: kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, p. 044 758 1403
 

Tervon kunta tuottaa isäntäkuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut kuu­delle kunnalle: Suonenjoelle, Rautalammille, Tervolle, Vesannolle, Pielavedelle ja Keiteleelle. Kunnilla on asiasta "Yhteistoimintasopimus ympäristö­terveydenhuollon palveluista 1.1.2012 alkaen". Yhteistoimintasopimus on alle­kirjoitettu Tervossa 29.12.2011 ja se on ollut voimassa muuttamattomana koko valvontayksikön historian ajan. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Jä­senkunnilla on mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään irtisanomista seu­raavan kalenterivuoden loppuun. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen tar­vitsee jokaiselta jäsenkunnalta valtuuston päätöksen muutosehdotusten hyväksymisestä.

Kaikki jäsenkunnat ovat olleet mukana Kuopion kaupungin hallinnoimassa Kestävät Viranomaispalvelut 2030 (KeVi) -hankkeessa, jonka selvitystyön ja lopputu­losten raportoinnin yhteydessä kävi selväksi, että jäsenkunnilla on halukkuutta tarkastella uudelleen nykyistä Tervon yhteistoimintasopimusta erityisesti kustannusjaon osalta. KeVi -hankkeen lopputuloksena esitetty kustannusjakomalli uudessa laajassa yh­teistoiminta-alueessa poikkeaa useiden jäsenkuntien osalta merkittävästi ny­kyisestä mallista.

Kevään 2026 aikana Tervon yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuolto yhdessä jäsenkuntien kunta­johdon kanssa kävi keskusteluja kustannusjaon uudelleentarkastelusta. KeVi -hankkeen laskelmat on tehty vuoden 2024 talousarvioluvuilla ja toteumilla, joten Tervon yhteistoiminta-alueen kuntien päätöksenteon tueksi pyydettiin kesä­kuussa 2026 päivitetyt laskentamallit KeVi -hankkeen laskelmat toteuttaneelta ulko­puoliselta asiantuntijalta (FCG/MDI).

Tervon yhteistoiminta-alueen osalta kustannusjakovertailuun saatiin kolme vaihtoehtoa:

1. Nykyinen kustannusjakomalli, jossa kustannukset jaetaan asukasluvun perusteella.
2. Toteutuneeseen palvelunkäyttöön sekä valvontakohdemäärään perustuva ulkopuolisen asiantuntijan laatima kustannusjakomalli.
3. Muunnelma nykyisestä mallista, jossa asukaslukuun lisätään jäsenkuntien tilastoidut nautamäärät eläinlääkintähuollon jakoperusteeksi. Ympäristöterveysvalvonnan ja hallinnon kulut jaetaan edelleen asukaslukupohjaisesti.

Kustannusjakovertailu jaetaan Teams-kansion välitykselle oheismateriaalina. Vertailutaulukkoon on otettu mukaan myös KeVi -hankkeen tuottamat kustannusluvut vertailua hel­pottamaan.

Vaihtoehtojen merkittävin ero on kustannusten ennakoitavuus eri mallien vä­lillä. Nykyinen malli (A) sekä naudat asukkaiden lisänä huomioiva malli (C) ovat varsin stabiileita eri vuosien välillä. Toteutuneen palvelunkäytön sekä valvon­takohteiden määrän huomioiva malli (B) aiheuttaa kustannusjaon vaihtelua eri vuosien välillä, riippuen siitä mihin palvelu on eri vuosina kohdentunut. Mallit A ja C huomioivat laskennallisen resurssitarpeen kustannusjaon pohjana, malli B taas todellisen resurssin kohdentumisen. Todellinen resurssi vaihtelee vuosittain, riippuen esimerkiksi eläinlääkäreiden saatavuudesta alueen sisällä, yksittäisten eläinlääkäreiden ahkeruudesta sekä erilaisista satunnaisvaihte­luista valvontayksikön toiminnassa ja resurssin kohdentumisessa. Pitkällä ai­kajänteellä toteumaperusteinen kustannusjako voidaan nähdä oikeudenmu­kaisena, mutta vuotuiset vaihtelut ympäristöterveydenhuollon kustannuksessa voivat tällä mallilla olla useiden kymmenien tuhansien eurojen tasolla myös yksikön pienimmillä kunnilla.

Mallit B ja C paljastavat yhtenevän muutostarpeen kustannusjaossa jäsenkuntien välillä. Molemmissa malleissa Suonenjoen kaupungin maksu­osuus on vuoden 2026 kustannustasolla noin 120.000 euroa nykyistä mallia pie­nempi.

Nykyisen yhteistoimintasopimuksen kustannusjakomallissa on selkeä epäkohta, jonka kaikki vaihtoehtoiset laskentamallit ovat paljastaneet. Pelkän asukasluvun huomioiminen kustannusjaon perusteena vyöryttää kuluja liikaa erityisesti Suonenjoen kaupungille. Kustannusjaon muuttaminen on perusteltua.

Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen nykyisellä mallilla on murroksessa. Muutoksia järjestämistapaa ohjaavaan lainsäädäntöön odotetaan lähitule­vaisuudessa, mahdollisesti seuraavalla hallituskaudella. Tulevaisuuskuva on avoin ja epävarma. Myös kuntakentän kokonaistilanne on haastava ja tu­levaisuuden ennustaminen vaikeaa, erityisesti pienten kuntien taloudellisten mahdollisuuksien suhteen.

Ympäristöterveydenhuollon ja peruskuntien toimintaympäristön muutospai­neiden ja epävarmuuden vuoksi pitkäaikaisten päätösten tekeminen on haas­tavaa. Laskentamallien vertailussa malli C (asukkaiden ja nautojen yhteenlas­kettu määrä eläinlääkintähuollon kustannusjaon pohjana) korjaa todetun epä­kohdan, mutta ei aiheuttaisi merkittäviä haasteita tai muutostarpeita talousar­vion laadintaprosessiin. Malli C pitää myös kuntien kustannusosuuden vuosit­taisen vaihtelun pienenä.

Liitteenä on sopimusluonnos uudesta yhteistoimintasopimuksesta 1.1.2027 alkaen. Sopimusmallia on päivitetty vain voimaantulopäivän ja kus­tannusjaon osalta. Alkuperäisessä sopimuksessa liitteenä ollut luettelo siirty­västä henkilöstöstä on poistettu vanhentuneena.

Suonenjoen kaupungin hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallitus vastaa kuntien välistä yhteistyötä kehittämisestä ja ylläpitämisestä.

Ehdotus

Päätös